Yritysten energiaopas
Yritysten energiaopas» Lämmön hankinta» Investointilaskelmia

Investointilaskelmia

Mikäli yritys haluaa tuottaa tarvitsemansa lämmön itse, sen tulee huolellisesti puntaroida eri investointivaihtoehtoja. Huipputehon ja vuosittaisen energian (huipunkäyttöaika) tarpeet tulee selvittää ensimmäiseksi. Ne vaikuttavat merkittävästi kattilatyypin valintaan. Alla olevissa VTT:n laskelmiin perustuvissa esimerkeissä on vertailtu eri polttoaineilla tuotetun lämmön kustannuksia kolmella eri kattilakoolla ja huipunkäyttöajalla. Lämmön tuotannon kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan sen mukaan käytetäänkö kiinteää polttoainetta vai polttoöljyä tai maakaasua. Tämä johtuu merkittävistä eroista polttoaine- ja investointikustannuksissa.

Esimerkkien kohdalla on hyvä huomioida, että laskelmat perustuvat syksyn 2008 hintatasoon. Hintojen vaihtelut vaikuttavat lämmöntuotannon kustannusrakenteeseen ja tuotantomuotojen väliseen vertailuun. Etenkin fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat vaihdelleet paljon viime vuosina, mikä vaikuttaa selvästi niiden kannattavuuteen lämmöntuotannossa. Samalla tulee huomioida, että polttoaineiden hinnat ja saatavuus vaihtelevat Suomen sisällä. Kaikkien kolmen esimerkin kohdalla investointikustannus on jaettu 15 vuodelle ja korkokantana on käytetty kuutta prosenttia. Kuvissa 1–3 on kustannukset skaalattu 100 %:iin, jolloin kustannusrakenteiden vertailu helpottuu.
 

Esimerkki A)

Lähtöoletukset:

Syksyn 2008 hinnoilla palaturpeella, metsähakkeella ja maakaasulla tuotettu lämpö on halvinta. Polttoöljyillä tuotettu lämpö on selvästi kalliimpaa. Kevyellä polttoöljyllä (POK) tuotettu lämpö on kaksi kertaa kalliimpaa kuin turpeella tuotettu lämpö.
 

Lämmöntuotannon yksikkökustannukset 6MW, 6000h), lähde: VTT

 

Metsähake

Palaturve

POR

POK

Maakaasu

€/MWh

49

44

61

90

47


Esimerkki B)

Lähtöoletukset:

Maakaasulla tuotettu lämpö on tässä tapauksessa halvinta ennen raskasta polttoöljyä (POR). Kiinteillä polttoaineilla tuotettu lämpö on 10–15 % kalliimpaa. Tämä johtuu pitkälti korkeammista investointikustannuksista ja alhaisesta huipunkäyttöajasta. Kevyen polttoöljyn käyttö on selvästi kallein vaihtoehto. Yksikkökustannukset ovat korkeimmat tässä esimerkissä, mikä johtuu alhaisesta käyttöasteesta.
 

Lämmöntuotannon yksikkökustannukset (1,5MW, 2200h), lähde: VTT

 

Metsähake

Palaturve

POR

POK

Maakaasu

€/MWh

88

82

78

106

73


Esimerkki C)

Lähtöoletukset:

Tässä esimerkkitapauksessa kustannuserot ovat pienimmät. Turve on halvin vaihtoehto, mutta metsähakkeella ja maakaasulla tuotetun lämmön yksikkökustannukset ovat vain muutamia euroja suuremmat. Polttoöljyt, etenkin POK, ovat kalleimpia vaihtoehtoja.

Lämmöntuotannon yksikkökustannukset (0,5MW, 3500h), lähde: VTT

 

Metsähake

Palaturve

POR

POK

Maakaasu

€/MWh

67

61

69

98

65

Kolmen esimerkin perusteella voidaan todeta, että lämmöntuotannon yksikkökustannuksiin vaikuttaa kattilakokoa enemmän huipunkäyttöaika ja käytetty polttoaine.

Viimeksi päivitetty: 15.01.2009

Kuva 1
Lämmöntuotannon kustannusrakenne
(6MW, 6000h)

Lämmöntuotannon kustannusrakenne 6MW, 6000h

Kuva suurempana (pdf)

Kuvassa näkyy eri tuotantomuotojen välisten kustannusrakenteiden erot. Kiinteiden polttoaineiden kohdalla investointi- ja henkilöstökustannukset ovat paljon suuremmat kuin muilla polttoaineilla. Maakaasun ja polttoöljyn käyttäjien kuluista valtaosa muodostuu polttoaine- ja verokustannuksista.

Kuva 2
Lämmöntuotannon kustannusrakenne (1,5MW, 2200h)

Lämmöntuotannon kustannusrakenne 1,5MW, 2200h 

Kuva suurempana (pdf)

Kuvasta näkyy hyvin alhaisen huipunkäyttöajan vaikutus lämmöntuotannon kustannusrakenteeseen. Kiinteillä polttoaineilla investointikustannukset nousevat noin 50 %:iin kokonaiskustannuksista.

Kuva 3
Lämmöntuotannon kustannusrakenne (0,5MW, 3500h)

Lämmöntuotannon kustannusrakenne 0,5MW, 3500h 

Kuva suurempana (pdf)

Myös pienimmän esimerkkikattilan kohdalla kustannusrakenne on hyvin samanlainen kuin suurempien kohdalla kuten kuva osoittaa.